NAANTALIN MUSIIKKIJUHLIEN TALVIKONSERTTI: ARMONLAAKSON LAULUJA – ILTA SELIM PALMGRENIN SEURASSA, March 11th 2023
Selim Palmgren (1878-1951):
Dans i parken
Keinu
Yökehrääjä
Rukous
Kamarikuoro Key Ensemble, joht. Jutta Seppinen
Kolme pianokappaletta op.45
1. Preludium
2. Intermezzo i folkton
Trois morceaux op. 57
Lumihiutaleet
Triptyk, op. 81
1. Unelma keväästä
2. Kehtolaulu haavoittuneille sydämille
3. Rapsodia
Henrik Järvi, piano
Näktergalen (Satakieli), SP207 (san. B. Gripenberg)
Lotta Lennings vaggvisa (Lotta Lenningin kehtolaulu), op. 15, nro 2 (san. Z. Topelius)
Annukka Kuivisto, sopraano
Henrik Järvi, piano
Armonlaakson laulu, op. 103 (san. Larin Kyösti)
Annukka Kuivisto, sopraano
Kamarikuoro Key Ensemble, joht. Jutta Seppinen
Miika Hartikainen, urut
Kappaleet Preludium ja Intermezzo i folkton (Intermezzo kansan tapaan) kuuluvat opukseen 45, jonka sävellysajankohta on tiettävästi 1914. Vuosi oli dramaattinen niin Palmgrenin omassa elämässä kuin tietysti koko Euroopan historiassakin. Hän oli vaimoineen Berliinissä uppoutuneena keskeneräiseksi jääneeseen oopperaprojektiin, kun maailmansota pakotti hänet muuttamaan suunnitelmiaan. Elävän elämän vakoilujännäriksi muuttuneen pakomatkan jälkeen pariskunta pelastautui Tukholmaan, missä Abraham Lundquistin kustantamo julkaisi muun muassa tämän sarjan. Pari vuotta myöhäisempään opukseen 57 sisältyvä Snöflingor (Lumihiutaleet) värittyy impressionistisen pehmeästi. Sen kantaesityksen ajankohta tiedetään: Helsingin yliopiston juhlasalissa joulukuun 11. 1917, samassa konsertissa, missä Palmgren esitti myös Lisztin A-duurikonserton sekä oman pianokonserttonsa Metamorfooseja!
Pianosarja Triptyykki alkaa keväisellä unelmalla. En dröm om vår -kappale on paitsi keväinen myös luonteeltaan varsin suomalainen, vaikka pianosarja syntyi Yhdysvalloissa 1920-luvun alkuvuosina, kun Palmgren sävellyksen professorina hiljattain perustetussa Eastman-konservatoriossa Rochesterissa (joka sivumennen sanoen nykyäänkin rankataan yhdeksi maailman parhaista musiikkioppilaitoksista). Keskimmäinen sarjan numero on surumielinen Vaggsång för sårade hjärtan eli kehtolaulu haavoittuneille sydämille, ja päätösosassa Rapsodi Palmgren väläyttelee gershwinmäisiä jazz-sävyjä.
käsiohjelmateksti; Lotta Emanuelsson
Turun Sanomat 10.3.2023
Kansallisromanttista tunnelmaa Selim Palmgrenin sävelin
Talvikonsertti huipentuu harvemmin kuultavaan juhlakantaattiin.
Turun Sanomat, Naantali
Naantalin 580-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Naantalin musiikkijuhlien Talvikonsertti koostuu lauantaina 11.3. Suomen maineikkaimpiin kuuluneen säveltäjän, pianotaiturina maailmaa kiertäneen Selim Palmgrenin (1878–1951) musiikista.
Palmgren tunnetaan Naantalin uskollisena kesäasukkaana, joka sävelsi paljon tuotannostaan kesäkaupungissaan. Talvikonsertissa esiintyvät sopraano Annukka Kuivisto, pianisti Henrik Järvi, kamarikuoro Key Ensemble johtajanaan Jutta Seppinen sekä urkuri Miika Hartikainen.
Konsertissa kuullaan Palmgrenin kuoro-, yksinlaulu- ja pianosävellyksiä, ja se huipentuu Naantalin 500-vuotisjuhlakantaattiin Armonlaakson laulu. Palmgren itse kertoi vuonna 1948: ”Olen jo vuosikaupalla, jopa vuosikymmeniä kehunut Naantalia sekä suullisesti että kirjallisesti. Vuonna 1943 tein samoin myös sävelin – tarkoitan viisisataavuotisjuhlakantaattia, Armonlaakson laulua, Larin Kyöstin maalailevaan tekstiin.”
Naantalin kaupungin tilaama teos kantaesitettiin Naantalin kirkossa 23.8.1943 Palmgrenin itsensä johtamana arvovaltaiselle yleisölle. Paikalla olivat muun muassa presidentti Risto Ryti ja pääministeri Edwin Linkomies.
Konsertissa esiintyvän pianisti Henrik Järven Palmgrenin musiikki on innoittanut valmistelemaan tohtorintutkintonsa Sibelius-Akatemiassa nimenomaan Palmgrenin pianomusiikista.
– Palmgrenia on kuorosäveltäjänä ja pianosäveltäjänä aina pidetty arvossa, mutta hänen monipuolinen tuotantonsa on vasta viime vuosina alkanut avautua koko laajuudessaan yleisölle ja esiintyjille. Suomessa on herännyt uudenlainen kiinnostus 1900-luvun alkupuolen kotimaisia säveltäjiä kohtaan, Henrik Järvi kertoo tiedotteessa.
– Naantalissa Palmgren vietti lähes kaikki kesänsä, ja sotavuosina kaupunki toimi hänelle myös turvapaikkana Helsingin levottomuuksilta. Palmgren puolisoineen esiintyi toistuvasti Naantalin kirkossa, Merisalissa, yksityistilaisuuksissa ja sairaaloissa. Naantalissa Palmgren sävelsi tai viimeisteli suuren määrän teoksia, kenties tärkeimpänä niistä sota-aikana syntynyt viides pianokonsertto, jota Sibelius piti Palmgrenin koko tuotannon polttopisteenä, Järvi toteaa.